Uhtuo (nykyjäh käytöššä olova virallini, neuvoštoaikani nimi on Kalevala) on Itä-Karjalašša olovan Kalevalan piirin (Vienan Karjalan keškioša) hallinnollini keškušpaikka. Še šijaiččou luonnonkaunehen, šuuren Keški-Kuittijärven rannalla n. 80 km itäh Šuomen rajašta Šuomuššalmen kunnan nuapurina.Eläjie Uhtuošša on noin 5000 ta koko Kalevalan piirissä noin 12.000. Karjalaisie on noin kolmanneš väkiluvusta ta karjalan kieltä, kumpani on hyvin lähellä šuomen kieltä, paissah alovehella vielä, paremmin vanhemman polvikunnan keškuuvvešša, niin äijän, jotta šillä ta šuomen kielellä tulou hyvin toimeh.Melkein kaikilla karjalaista šukuo olovilla on heimolaisie Šuomešša johtuon vuuvven 1922 bol’ševisoinnin jälkiseštä pakolaisuuvvešta, konša alovehen väkiluvušta melkein puolet pakeni Šuomeh.Vienan Karjalan aloveh ei konšana ole kuulun Šuomeh. Šillä on kuiteinki istorijallisešti ollun lähiset yhteyvet läntiseh nuapurih ta vienankarjalaini kulttuuri on voimakkahašti vaikuttan Kalevalan ta "karelianismina" tunnetun kanšallisromanttisen taitošuuntaukšen kautti siih, mitä šuomelaiset pietäh omina henkisinä juurinah.1800-luvun laukkukauppiehista, "laukkuryššistä" piäoša oli kotosin Uhtuon šeutuloilta, ta monet heistä šiirryttih vakituisešti Šuomeh kauppiehiksi ta Šuomen vähittäis- ta tukkukaupan istorijan ošakši.Elias Lönnrotin kuulusat matat Karjalah šuuntauvuttih Vienah ta Uhtuolla ta niijen tulokšena šynty Kalevala, kumpaista Vienašša pietäh omana tevokšena.Vuuvven 1922 pakolaiset ta heijän jälkiläiseh on vaikutettu merkittäväšti Šuomen talouteh ta kulttuurih.Monet šuomelaiset šotaveteraanit ta myöhemmiltä ajoilta nuoremmat ylioppilašpolvetki tunnetah Uhtuon jatkošovan ajalta Eldanka-järveštä (Joutankijärveštä), Kis-Kis-kukkuloista (Kiiskiesen kukkuloista) ta Röhön rannan šinišillašta.