Ajankohtaista

Joulutervehdys 2015

 

15.9.2015    Vienan Karjala šuomelaisen šilmin / Oma Mua -lehti 9.9.2015

Viime aikoina olen kuullun äijän pakinoja šuomelaisien turistimiärän
laškomisešta Vienan Karjalašša. Matkailufirmojen etu štajat pahekšitah,
jotta halukkahie lähtie matoilla Vienah on huomattava šti vähennyn.
Niissä kylissä, missä vielä muutoma vuosi takaperin erityisen
kešäkautena ei ollun puutehta turistiloista, nykyjäh on melko hil’l’aista.
Iceki muistelen niitä aikoja, kon ša kešällä bušši ajo buššin peräššä
Kalevalah, vaikka šilloin tiet oltih šamašša ta vielä i pahemmašša
kunnošša. Toicci tuntu, jotta turistija kavuilla oli enemmän mitä
paikallista rahvašta.
Tänä vuotena olin melkein kuukauven ajan ......
Klikkaa tästä koko juttu pdf:nä

 
 

16.06.2015    Hauki kutou hallalla, šärki šiällä lämpimällä

Tämänvuotini Uhtuon karjalaisien pruasniekka oli omissettu kalaššukšella. Kalevalan šeuvuilla niin kuin ni muuvvalla Vienan Karjalašša kalaššuš on ollun kaikkina aikoina tärkeimpänä elinkeinona. Karjalaisella kala oli toisena piäruokana leivän jälkeh. Kalua pyyvvettih ympäri vuuvven – käytih onkella, pyyvvettih asraimella, piettih nuottua, ryšyä, talvella piettih jiäverkkuo. Verkko oli šuosituin kalaššušvehkeh, niitä oli joka pereheššä.

Kuva1

Kalevalan kulttuuritalon aulašša pruasniekkapäivänä avattih Ahvenešta erän alku, loppu šuurešta lohešta -näyttely, kumpani kertou kalaššušperinteheštä Uhtuošša. Šiinä kaccojat šuatih tutuštuo mitein ennein vanhah karjalaiset kalaššettih, mimmoista kalua pyyvvettih, mimmosie kalaššušvehkehie käytettih šekä mimmosie kalaššukšeh liittyjie tapoja ta uškomukšie karjalaisilla oli.

Kuva2

Iltapuolella pruasniekkarahvaš keräyty Runonlaulajien niemellä, missä Kuittijärven rannalla Veikko Pällisen kuoron Kalevala-folkloriryhmä esitti vanhanaikusie kalaššušlykkyloiccuja. Näillä loicculoilla ennein vanhah kaimattih kalamiehie matkah ta kyšyttih ylivoimilta hyvyä šiätä ta kalalykkyö kalaštajilla.

Kuva3

Pruasniekkaohjelman jatkona oltih kisat ta kilpailut. Kilpailijat näytettih nerojah verkkojen laškomisešša ta šoutamisešša šekä kilpailtih šiitä, ken rutompah puhaštau verkon kaloista, šelittäy šen ta puhkuau kalat. Naiset oltih miehillä apuna. Joukkohan še työtä ruatau: miehet puhattih kalat, naiset kuoritettih potakat ta puhaššettih luukot ta kohta ropivolla jo kiehuo pul’putti šuuri pata kalakeittuo. Jokahini šai šitä maissella. Verekšeššä ilmašša uuhha kyllä maistuu.

Teksti ja kuvat: Olga Melentjeva

Klikkaa ja katso lisää kuvia Uhtua-Seuran Facebook-ryhmän sivuilta:
https://www.facebook.com/groups/147520075433893/

 

15.3.2015    Uhut-seura täytti 15-vuotta

Uhtua-Seuran perustama sisarseura Uhtualla (Kalevala) Vienan Karjalassa, on paikallinen karjalan kieltä ja kulttuuria tukeva yhteiskuntajärjestö, vietti 15-vuotisjuhliaan 14.–15.3.2015.

Hyvittelemmä 15-vuotihista
Uhut-seuraa
karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši
ruatušta työštä.
Toivotamma lisyä
yhtehisruavon vuosie ta pitkyä ikyä.

UHTUA-SEURA ry

Klikaa ja katso: https://www.youtube.com/watch?v=BLh6ps4JAOI   

Uhut-šeura 2000-2015 istorija

28.02.2015   HYVYÄ KALEVALAN PÄIVYÄ TA JUHLAVUOTTA

Vienankarjala on kanšalliseepossana Kalevalan alkukieli. Vanha Kalevala ilmešty 180 vuotta takaperin (1835).
Tänä vuotena, tällä netälillä, ilmešty Kalevala vienankarjalakši kiännökšenä šillä kielellä, mitä paistih runojen keškisellä keruualovehella, mistä Elias Lönnrot löysi 1830-luvulla Vienan Karjalan runokylät.
Kalevala
Uuši, kaikilla tuttava Kalevala, julkaistih vuotena 1849, ta šen pohjalta on kiännetty vienankielini Kalevala.

Kiäntäjä on Raisa Remšujeva ta kuvittaja Vitali Dobrininin – molommat Vienan Karjalašša šyntynehet.
Muajilmankuulun lapšien ta nuorienkirjojen kirjuttajan Mauri Kunnakšen Koirien Kalevala (1992) on luvetuimpie kirjoja.

Vuotena 2010 ilmešty Koirien Kalevala vienakši, mi on kirjan 30. kiännöškieli.
Kiäntäjä vienalaini Nadja Lutohina on ruatan pitkäh Vienan Karjalašša, vuotena 2000 Kalevalašša alottanehešša kielipešäššä.
Koirien Kalevala kansi