Ajankohtaista

28.02.2015   HYVYÄ KALEVALAN PÄIVYÄ TA JUHLAVUOTTA

Vienankarjala on kanšalliseepossana Kalevalan alkukieli. Vanha Kalevala ilmešty 180 vuotta takaperin (1835).
Tänä vuotena, tällä netälillä, ilmešty Kalevala vienankarjalakši kiännökšenä šillä kielellä, mitä paistih runojen keškisellä keruualovehella, mistä Elias Lönnrot löysi 1830-luvulla Vienan Karjalan runokylät.
Kalevala
Uuši, kaikilla tuttava Kalevala, julkaistih vuotena 1849, ta šen pohjalta on kiännetty vienankielini Kalevala.

Kiäntäjä on Raisa Remšujeva ta kuvittaja Vitali Dobrininin – molommat Vienan Karjalašša šyntynehet.
Muajilmankuulun lapšien ta nuorienkirjojen kirjuttajan Mauri Kunnakšen Koirien Kalevala (1992) on luvetuimpie kirjoja.

Vuotena 2010 ilmešty Koirien Kalevala vienakši, mi on kirjan 30. kiännöškieli.
Kiäntäjä vienalaini Nadja Lutohina on ruatan pitkäh Vienan Karjalašša, vuotena 2000 Kalevalašša alottanehešša kielipešäššä.
Koirien Kalevala kansi

 

27.02.2015    Yle alottau karjalankieliset ratijouutiset – lähetykšet ta uutiset šamoin nettih

Yle alottau karjalankieliset ratijouutiset piätinccänä 27.2. Yle uutiset karjalakši-nimini lähetyš kuullah Pohjois-Karjalan Ratijošša kerran netälissä piätinccöinä klo 13.45. Lähetyš uušitah šamana päivänä klo 17.45. Lähetyš keštäy noin nellä minuuttie. Uutislähetykšen šiämykšeštä ta tuottamisešta vaštuau Yle Pohjois-Karjala.
Uutislähetykšet tullah šamoin Yle Areenah šekä Yle uudizet karjalakse-verkkošivuloilla. Šivuloilla tulou vielä Yle Pohjois-Karjalan uutisie kiännettynä karjalan kielellä.
Uutisointie šuomelaisešta yhteiskunnašta omalla muamonkielellä
"Tarkotuš on, jotta karjalankielini uutistarjonta parentau tämän väještön mahollisuuksie šäilyttyä oma kieli ta toimie šuomelaisen yhteiskunnan ošana. Yle tahtou panoššukšellah šamoin kantua vaštuuta kielen šäilyttämiseššä Šuomešša", kertou Yle Pohjois-Karjalan piälikkö Jyrki Utriainen.
Karjalankieliset uutiset valmissetah Yle Pohjois-Karjalan toimitukšešša Jovenšuušša. Uutiset kiäntäy ta vetäy Itä-Šuomen Yliopiston tutkija Natalia Giloeva. Hiän šuau rinnallah muita kiäntäjie: tarkotuš on valmistua uutisie karjalan eri murtehilla.
”Tätä avaušta on meiltä pitkäh toivottu, ta nyt šiih toiveheh vaštuamma. On luonnollista luatie tämmöni šiämyštä Pohjois-Karjalašša. Karjalaisuuš näkyy esimerkiksi vahvana ortodoksisuutena tällä alovehella. Itä-Šuomen Yliopiston Jovenšuun kampukšella karjalan kieltä tutkitah ta opaššetah. Muakunnašša eläy äijän ihmisie, kenen juuret ollat rajantakasešša Karjalašša.” Utriainen tovistau.
Karjalan kielen šeura aktiivisešti toisena
Vakituisešti karjalua pakasijie on arveltu olovan Šuomešša noin 5 000. Šuomešša paissah kolmie karjalan murrehta. Kielellä on 2000-luvulla šuatu vähemmistökielen ašema Šuomešša.
Karjalan kielen šeuran šihteeri ta šeuran varapuhienjohtaja Pertti Lampi pitäy nyt alkajua uutistoimintua tärkienä tunnuššukšena.
”Še, jotta karjalankieliset uutiset aletah Ylellä, on tärkie tunnuššuš šekä kielellä, jotta kanšalla. Karjalaisien kanšallistunnolla on tärkietä, jotta kieli tunnuššetah näin kielekši kielien joukošša.” Lampi tovistau.
Karjalankielisien uutisien lisäkši Yle valmistau uutisie šuomekši, ruociksi, saamekši, englanniksi, venäjäkši, šelkošuomekši ta viittomakielellä.
Yle uudizet karjalakse verkošša: yle.fi/uutiset/pohjois-karjala/karjalakse/  
Lisätiijot: Jyrki Utriainen, piälikkö, Yle Pohjois-Karjala, This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it., puh. 040 5839 178

Meijän tiijošša on, jotta uutiset aletah karjalankielen livvin murtehella ta šiitä murtehie ruvetah lisyämäh ta vienaki tulou käyttöh. Še on šamoin omašta toimikkuuvveštana kiini, passipo!

 

05.02.2015 "Kiännä ta elvytä! Kiäntämini pienien kielien ta kulttuurien kohtautumisešša”-seminari järješšetäh Itä-Šuomen yliopiston Jovenšuun kampukšella 27.3.2015.

Käsiteltävänä on kahen kiäntämiseh liittyjän projektin yhtehini avaušseminari. Toini järještäjä on Konehen Šiätijön rahottama projekti Kiännä! Kiäntämini, elvytyš ta uhanalani karjalan kieli(http://kianna-hanke.blogspot.fi/), missä šuuntauvutah kiäntämiskoulutukšeh, karjalakši kiäntämiseh ta šen tutkimukšeh. Toini on tutkimušprojekti Kielikontaktien tutkimattomat kontekstit: kiäntämini ta tulkkauš (Kontu) (https://kontublog.wordpress.com/), missä karjala on yhtenä tärkienä tutkimušprojektina (tämän projektin rahottaja on Emil Aaltosen Šiätiö). Avaušseminarissa on kakši kuččupakasijua, projektien omie esitelmie ta musiikkiesityš. Seminari on auki kaikilla ošallistujilla, ta esitelmät pietäh mahollisimman kanšantajusina, jotta ne tavotettais kaikki karjalan kieleštä kiinnoštunehet.

 

15.01.2015   Uuši näyttely Vuokkiniemen kylätaloh

Vuokkiniemen kylätalo on ollun kahenvuotisen kanšainvälisen ECHO-projektin ošallistujana. Projektin puittehissa etnokulttuurikeškukšešša luajittih pisyvä istorijallis-kulttuurini näyttely, kumpaseh kuuluu musejon uuvvissettu näyttely ta kanšantaitehkonserttišali.
Näytelmän šuunnittelijana ta valmistajana esiinty Karjalan Tašavallan Kanšallisen musejon tietoruataja Irina Stepanova. Teknillistä avuššušta anto Artnavolok-yhissyš. Koko näyttely oli luajittu ECHO-projektin rahotukšella.
– Näyttelytila on juattu kolmeh ošah ta ne yhissetäh männyttä ta nykyistä Vuokkiniemen ta muijen runokylien elošta, kerto Irina Stepanova. – Enšimmäini oša kertou 1900-luvun muašeuvun elokšešta, šen pohjana on 30 vuuvven aikana paikallisilta eläjiltä kerätty ainehisto. Täššäki on esillä šuuri miärä valokuvie 1800–1900 - ta 1970–2000 -luvuilta. Niissä paikalliset ta kylän vierahat voijah nähä tuttuja näköjä. Laulumuan istorija -šeinäesittely yhistäy tietuo runokylien istorijašta. Tämä esittely on niin kuin ”šeinäšanomalehti”, kumpaista voit kaččuo, lukie ta kumpani voit äijän kertuo. Tänne on kerätty tietoja runokylistä ta niissä eläjistä runolaulajien šukuloista. Markku Niemisen luatima Perttusen šukupuu tovistau, jotta šuurin oša Vuokkiniemen šeuvun eläjistä ollah heimolaisie. Šotilahan kohtalo -esittelyllä on erityini paikka täššä näyttelyššä. Tämä on tarina karjalaisen rahvahan dramattisešta istorijašta.

Tulkua tervehenä!

Olga Melentejva

Vuokkiniemen kylätaloh museonäyttely on pysyvä näyttely.

          nyttely1   nyttely2 

 

15.01.2015    Uuši Vienan tyynet ta tuulet -kirja näki päivänvalon Periodika-kuštantamošša

Kirjan luatijina ta toimittajina ollah karjalan kielen asientuntijat, valtijollisen termikomiisin jäšenet Galina Lettijeva ta Valentina Karakina. Ajatuš kirjan luatimisešta oli hautun heijän mieleššä jo pitkie aikoja.
– Olemma Galinan kera aikoinah ošallistun karjalankielisien almanahhojen valmistamiseh. Šilloinki meilä tuli ajatuš, jotta ois oikein hyvä kaikki ne teokšet kerätä yksih kanšiloih, Valentina Karakina kerto.
Kirjan julkaisomista oli monicci eri šyistä šiirretty ta loppujen lopukši še näki päivänvalon viime vuuvven pimiekuušša. Šen ilmeštymiseštä tuli ihan oikie uuvvenvuuvven potarkka kaikilla vienankarjalaisilla ta karjalan kieleštä kiinnoštunuilla, šentäh kun viime aikoina on hyvin vähän painettu hyväluatuista kaunokirjallisuutta vienan kielellä.
Uuteh kirjah on kovottu viijen kirjailijan – Paavo Leontjevin, Pekka Pertun, Matti Pirhosen, Santra Stepanovan ta Tyyne Rugojevan teokšie. Kaikki nämä kirjailijat niin kuin ni ice toimittajatki ollah šyntysin Vienan šeuvuilta. Kirjah on kovottu kuin karjalankielisie teokšie, šamoin ni kiännökšie venäjän ta šuomen kieleštä. Uuši kirja kertou Karjalan kylien ta karjalaisen rahvahan kohtaloista, kyläelämäštä, perintehistä ta tavoista. Kertomukšien pohjana on kirjailijien pohatta elämänkokemuš.
Kirjan nimeššäki on oma simvoliikka, še heijaštau karjalaisen kanšan istorijua, kumpasešša oli kuin kovija aikoja šekä hyvyä rauhallista elämyä.
Kirjan kannekši oli valittu Akonlahešša otettu kuva. Kylyä ei enyä ole, kuitenki joka vuosi entisen Akonlakši-kylän šeuvuilla järješšetäh kyläpruasniekka, kumpaseh keräyvytäh šen entiset eläjät ta niijen jälkeläiset.
– Tuo kirjan kanšikuva oli otettu eryähänä vuotena juštih šen Akonlahen kylän pruasniekkana. Ihmiset issutah šelin ta kacotah järvellä päin. Heijän takana on mänöššä kyläpruasniekka, a järven toisella puolella šeisottih aikoinah kylän talot, kumpasie ei enyä ole, Galina Lettijeva šelittäy. – Šiinä kuvašša näkyy vanhemman ta nuoremman polven yhteyš, jotta jälkiläiset ei olla eris juurista.
Olga Melentjeva
PS. Kirja ei ole myynnissä. Sen voi tilata tai hakea Karjalan kansallisuuspolitiikan ministeriöstä, Petroskoi, Karjalan tasavalta.                                                                       

                                                                  Vienan tyynet