Ajankohtaista

 

Joulutervehdys2016

 

26.07.2016   Karjalan kielen vienanmurteiden taitajat!

Nyt olisi mahdollisuus osallistua kyselytutkimukseen, jonka avulla kehitetään työkaluja mm. vienankarjalan käyttämiseen internetissä! Kysely koostuu monivalintakysymyksistä eikä lomakkeen täyttämiseen mene kauan.
Onko karjalan kieli digitalini kieli?
Tämä kyšely on oša šuurempua tutkimušta europpalaisien alovehellisien- ta vähemmistökielien käytöštä digitalisešša medijašša ta laittehissa. Kiitämmä šilma ošallistumiseštaš. Karjalan kieltä koškija kyšelyn täyttämini ei vie ni puolta tuntie aikua.
Šuurimmašša ošašša kyšymykšistä on etukäteh miäritellyt vaštaušvaihtoehot, kumpasista pitäy valita luatimalla rissin. Još niin on mainittu, voit valita ušiemman kuin yhen vaihtoehon. Erähät kyšymykšet ollah avonaiset, ta niissä šiulta tarvitah mitänih tarkempua tietuo. Vaštua niih omin šanoin.

Klikkaamalla alla olevaa osoitetta, pääset kyselyyn:
https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdjaeFR8gGvCNWg3vleSFIsPCXMRykKS9flM3zWC_vv8dbR8g/viewform?c=0&w=1 

 

Joulutervehdys 2015

 

15.9.2015    Vienan Karjala šuomelaisen šilmin / Oma Mua -lehti 9.9.2015

Viime aikoina olen kuullun äijän pakinoja šuomelaisien turistimiärän
laškomisešta Vienan Karjalašša. Matkailufirmojen etu štajat pahekšitah,
jotta halukkahie lähtie matoilla Vienah on huomattava šti vähennyn.
Niissä kylissä, missä vielä muutoma vuosi takaperin erityisen
kešäkautena ei ollun puutehta turistiloista, nykyjäh on melko hil’l’aista.
Iceki muistelen niitä aikoja, kon ša kešällä bušši ajo buššin peräššä
Kalevalah, vaikka šilloin tiet oltih šamašša ta vielä i pahemmašša
kunnošša. Toicci tuntu, jotta turistija kavuilla oli enemmän mitä
paikallista rahvašta.
Tänä vuotena olin melkein kuukauven ajan ......
Klikkaa tästä koko juttu pdf:nä

 
 

16.06.2015    Hauki kutou hallalla, šärki šiällä lämpimällä

Tämänvuotini Uhtuon karjalaisien pruasniekka oli omissettu kalaššukšella. Kalevalan šeuvuilla niin kuin ni muuvvalla Vienan Karjalašša kalaššuš on ollun kaikkina aikoina tärkeimpänä elinkeinona. Karjalaisella kala oli toisena piäruokana leivän jälkeh. Kalua pyyvvettih ympäri vuuvven – käytih onkella, pyyvvettih asraimella, piettih nuottua, ryšyä, talvella piettih jiäverkkuo. Verkko oli šuosituin kalaššušvehkeh, niitä oli joka pereheššä.

Kuva1

Kalevalan kulttuuritalon aulašša pruasniekkapäivänä avattih Ahvenešta erän alku, loppu šuurešta lohešta -näyttely, kumpani kertou kalaššušperinteheštä Uhtuošša. Šiinä kaccojat šuatih tutuštuo mitein ennein vanhah karjalaiset kalaššettih, mimmoista kalua pyyvvettih, mimmosie kalaššušvehkehie käytettih šekä mimmosie kalaššukšeh liittyjie tapoja ta uškomukšie karjalaisilla oli.

Kuva2

Iltapuolella pruasniekkarahvaš keräyty Runonlaulajien niemellä, missä Kuittijärven rannalla Veikko Pällisen kuoron Kalevala-folkloriryhmä esitti vanhanaikusie kalaššušlykkyloiccuja. Näillä loicculoilla ennein vanhah kaimattih kalamiehie matkah ta kyšyttih ylivoimilta hyvyä šiätä ta kalalykkyö kalaštajilla.

Kuva3

Pruasniekkaohjelman jatkona oltih kisat ta kilpailut. Kilpailijat näytettih nerojah verkkojen laškomisešša ta šoutamisešša šekä kilpailtih šiitä, ken rutompah puhaštau verkon kaloista, šelittäy šen ta puhkuau kalat. Naiset oltih miehillä apuna. Joukkohan še työtä ruatau: miehet puhattih kalat, naiset kuoritettih potakat ta puhaššettih luukot ta kohta ropivolla jo kiehuo pul’putti šuuri pata kalakeittuo. Jokahini šai šitä maissella. Verekšeššä ilmašša uuhha kyllä maistuu.

Teksti ja kuvat: Olga Melentjeva

Klikkaa ja katso lisää kuvia Uhtua-Seuran Facebook-ryhmän sivuilta:
https://www.facebook.com/groups/147520075433893/