 |
|
|
|
Uhtua-Seura
Uhtua-Seura perustettiin vuonna 1992 Karjalan Sivistysseura ry:n ( perustettu 1906 ) alaosastoksi. Perustajina olivat lähinnä juuriltaan vienankarjalaista sukua olevat henkilöt, jotka – seuran sääntöjen mukaisesti – ”kokevat arvokkaaksi pitää yhteyttä Uhtuan seudulla edelleen asuviin karjalaisiin ja jotka haluavat vaalia vienankarjalaista kulttuuria ja perinteitä sekä kaikin tavoin edistää Uhtuan seudun väestön henkistä, yhteiskunnallista ja taloudellista hyvinvointia”. Jäseniä seurassa on noin 200.
Uhtua-Seuran toimintamahdollisuudet luotiin, kun Neuvostoliitto romahti ja aikaisemmin sotilasalueena olleeseen Vienan Karjalaan voitiin jälleen matkustaa vapaasti, elvyttää jopa seitsemänkymmenen vuoden takaisia sukulaissuhteita ja käydä katsomassa Suomen kulttuuriin voimakkaasti vaikuttaneita ”Kalevalan laulumaita”.
Uhtuan Lintu
Kansallismuseon aikakirjat kertovat Uhtuan Issakkalasta kotoisin olleen kulkukauppiaan Mikko Haurisen vuonna 1893 löytäneen sattumalta Uhtualta Keski-Kuittijärven Kaglalahden rantatöyräältä maahan sortuneen hongan juurien alta koppeloa esittävän plastillisen linturiipuksen, jonka on arvioitu olevan "permalaista tekotapaa". Löytäjä oli kuljettanut riipuksen Suomeen ja myynyt sen Nivalassa asuvalle entiselle uhtualaiselle kauppiaalle V.Vaaralle. Tämän oli ollut tarkoitus näyttää esinettä jollekin asiantuntijalle, mutta ajanoloon se oli unohtunut pöytälaatikkoon. Vaaran koulua käyvä poika Yrjö oli sitten kerran näyttänyt esinettä toiselle nivalalaiselle koulupojalle Kustaa Vilkunalle. Myöhemmin arkelogiaa opiskeleva Vilkuna oli muistanut korun "kamalaiset piirteet" ja kääntynyt Vaaran puoleen toimittaakseen esineen Kansallismuseoon. Kauppias Vaaralla olikin koru tallella ja niin hän lahjoitti sen museolle vuonna 1927.
Historian hämärään on jäänyt tieto siitä, miten riipus oli hongan juuren alle joutunut. Keski-Kuitin etelärannalla sijaitsevan Kaglalahden (Kaklalahti, Kaulalahti) arvellaan kuitenkin olleen vanha asuinpaikka, missä vuodelta 1905 olevien merkintöjen mukaan oli vain yksi talo ja siinä eli kymmenen henkeä.
Hyvin suurella todennäköisyydellä Uhtuan vienosti helähtelevä lintu on omaperäisiä piirteitä sisältävä vienankarjalaisen taidevalajan käsistä lähtenyt koru.
SUOMEN TAIDEHISTORIA
Uhtuan lintu - Vienalaisuuden kaunis symboli
 |
Metsoriipus Uhtualta
1050 - 1300-luku
|
Uhtuan riipus esittää metsoa levitetyin siivin. Koroon on kiinnitetty neljä pientä linnunräpyläriipusta ja kolme muunlaista koristeriipusta, jotka korua liikuteltaessa saavat aikaan helisevän äänen. Linnun pään asento on jokseenkin luonnollinen, sen sijaan jalat on kuvattu riipuksen alapuolelle melko jäykästi eteenpäin taivutetuiksi. Tämä kuvaustapa, samoin kuin itse aihe on itäinen, ns. permalaisen kulttuurin piiriin kuuluva. Sen sijaan linnun niskassa ja pyrstössä olevat kasviaiheet ovat karjalaisia; myös pään asento samoin kuin linnun niskan ja kaulan käsittely ovat vieraita permalaiselle taiteelle.
Uhtuan pronssiriipuksessa on luultavasti pyritty kuvaamaan lentävää lintua mahdollisimman realistisesti. Korua on pidetty karjalaisella alueella, nimenomaan eränkävijäkulttuurin piirissä syntyneenä. Kysymyksessä on alue, jolta ei tunneta nuoremman rautakauden kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta missä on epäilemättä kuitenkin asunut puolikiinteää pyyntikulttuuriväestöä, jonka kulttuurin olemuksesta ja tasosta voi saada viitteitä vain joidenkin hajalöytöjen perusteella.
LINNUSTA LOGOKSI
Kun Uhtuan Seudun Perinneseurasta keväällä 1999 tehtiin virtaviivaisempi Uhtua-Seura ja sille tuli tarvetta esiintyä aikaisempaa enemmän julkisuudessa, tein johtokunnalle ehdotuksen logon aikaansaamisesta seuran tarpeisiin. Mielestäni itsestään selvä aihe tunnuksen pohjaksi oli Uhtuan lintu, jonka tarinan olin kuullut jo opiskeluaikoinani.
1950-luvun lopulla löytyi Pohjolan Voima Oy:n Iijoen alajuoksulla Pahkakoskella käynnissä olevalla voimalaitostyömaalla patorakennustöiden aikana kivikautinen asuinpaikka, jota tutkimaan Museovirasto lähetti arkeologi Aarni Erä-Eskon. Työmaan hallinnosta vastaavana jouduin tekemisiin hänen kanssaan. Nyt, vuonna vuonna 1999 tohtori Erä-Esko asui naapurinani Katajanokalla, jonne oli hiljattain muuttanut Suomenlinnasta. Hän auttoi minua päivittämään tietoni Uhtuan linnusta.
Hankin Museovirastolta luvan käyttää lintuaihetta seuran tunnuksena. Koska Kalevala-Koru valmisti ja möi Uhtuan linnun repliikkakorua, kirjoitin varovaisuuden vuoksi myös Kalevala-Korulle ja pyysin siltäkin luvan. Toimitusjohtaja Marja Usvasalo antoi sen, toivotti onnea ja lähetti samalla pronssisen linnunkin, joka jossain myöhemmässä vaiheessa meni arpajaisvoittona hyväonniselle seuran jäsenelle.
Kypsyttelin logo-kysymystä ja kääntelin käsissäni Kalevala-Korun valmistamaa lintua. Päädyin siihen tulokseen, että tämä aihe sopisi mainiosti seuran tunnukseksi, mutta ei sellaisenaan. Lintuhan on käädyistä naisen rinnalla riippuva, voimakkaasti tyylitelty koppeloa esittävä koru, jonka katsoja näkee linnun selkäpuolelta. Tästä katselukulmasta nähtynä paperille painettu kaksiulotteinen lintu latistuisi lähes mielenkiinnottomaksi taljamaiseksi kuvioksi. Pian tulinkin siihen tulokseen, että logossa lintu pitäisi olla kuvattuna profiilista. Sivusta nähty linnun kuva taasen sellaisenaan jäisi hahmoltaan aivan liian matalaksi ja sopisi vielä huonommin logoksi kuin päältä päin kuvattu lintu.
Siispä Uhtuan lintua piti muunnella, säilyttää perusaihe mahdollisimman alkuperäisenä, mutta saada koppeloon "bodya", niin että se sivusta katsottuna näyttäisi massiivisemmalta. Profiilia tulisi myös ryhdistää hieman pystymmäksi. Näin syntyisi samanaikaisesti mielikuva eteenpäin tapahtuvasta liikkeestä ja nousuun lähdössä olevasta linnusta. Linnun pään tuli mielestäni olla suunnattu oikealle.
Totesin kuitenkin että historiallisesti arvokkaan aiheen uudelleenmuokkaamiseen tarvittaisiin kokenut taiteilija. Arvelin että tällaisen työn teettäminen korkean luokan ammattilaisella saattaisi seuran rahavarat huomioonottaen tulla kovin kalliiksi.
Tiesin Aarni Erä-Eskon perehtyneen muun muassa historiallisten aseiden ornamentiikkaan, olipa hän itsekin piirtänyt tämän teeman aiheita, joihin kuuluvat muun muassa eläinkuviot. Syntyisiköhän uusi lintu hänen kädestään, suostuisiko hän? Tiedustelin Aarnilta varovasti, kenet voisin houkutella tekemään työn mahdollisimman asiantuntevasti mutta kuitenkin kohtuullisella hinnalla. Suoralta kädeltä hän suositteli professori Erik Bruunia, jolle pyysi viemään terveisensä. Miehet olivat asuneet vuosikymmeniä naapuruksina Suomenlinnassa.
Professori Bruun tunnetaan eturivin graafikkona, heraldikkona, postimerkkien ja setelien piirtäjänä, julistetaiteilijana samoinkuin luontokappaleiden, myös lintujen kuvaajana graafisin keinoin. Hän on suunnitellut ja uudistanut myös tunnettujen yritysten logoja. Kun me kaikki kolme miestä satuimme lisäksi olemaan helsinkiläisiä rotareita, rohkenin kirjoittaa seuran nimissä Bruunille. Hän vastasi olevansa hyvin kiinnostunut aiheesta. Sovittiin "asevelihinnasta", sain ensimmäiset luonnokset, joiden tiimoilta tapasimme, kävimme kirjeenvaihtoa ja kehittelimme luonnoksia muutaman kuukauden ajan ylläkuvaamieni ajatusten pohjalta, kunnes lopullinen versio oli putkahtanut esille.
Käsitykseni mukaan Erik Bruun pieteetillä taiteilijan luovuutta käyttäen osasi muokata annetusta aiheesta hyvin käyttökelpoisen logon.
Sammatissa lokakuussa 2008
Paavo Ahava
Uhtua-Seuran toiminta
Seura on aatteellinen järjestö ja sen oma taloudellinen toiminta on vähäistä. Seura toimii täysin vapaaehtoisvoimin, joita sen jäsenillä menneiden vuosien aikana on riittänyt, vaikka toimintaympäristö ei ole ollut helppo ja työ on vaatinut suuriakin henkilökohtaisia uhrauksia.
Seura on ollut aktiivisesti mukana joko aloitteentekijänä tai tukijana useissa yhteistyöprojekteissa, joita on yhteisellä nimellä alettu kutsua Uhtuan malli – nimellä. Projektien puitteissa on koulutettu Suomessa ja Uhtualla lähes sata nuorta rakennusalan ammatteihin ja kaikki rakennuskohteet, jotka Uhtualla ovat valmistuneet, ovat olleet koulutustöitä. Lisäksi Uhtua-Seura on aloittanut karjalan kielisen lastentarhaopetuksen kahdessa ns. kielipesässä, jotka vuonna 2006 yhdistettiin yhdeksi karjalankieliseksi lastentarhaksi ja pyrkii lisäksi virittämään aktiivista, omaehtoista kansalaistoimintaa Uhtuan väestön piirissä.
Uhtua-Seuran tavoitteet
Uhtua-Seuran päätavoite on luoda Vienan Karjalaan ja Uhtualle elinympäristö, missä ihmiset itse näkevät ja kokevat, että oma-aloitteista työtä tekemällä oma elämä muuttuu paremmaksi ja omassa ja lasten tulevaisuudessa on sellaista, miksi kannattaa ”ruatoa”, tehdä työtä. Perimmiltään kaikki työ, mitä Suomessa Vienan Karjalan hyväksi tehdään, ja kaikki varat, joita työn tekemiseksi voidaan saada, pitäisi kohdistaa lasten ja nuorten koulutukseen ja siihen, että heille luotaisiin mahdollisuudet menestyä elämässä niin taloudellisesti kuin henkisesti. Heille olisi tärkeätä luoda mahdollisuudet normaaliin kanssakäymiseen lähimpien naapureidensa, suomalaisten kanssa ja siihen oman äidinkielen taito antaisi luonnolliset edellytykset.
Kokemuksemme on osoittanut, että suora taloudellinen, rahallinen tai tavara-apu on hyvin lyhytjänteistä ja monissa tapauksissa lohduttaa antajaa enemmän kuin saajaa. Useimmissa tapauksissa se on passivoivaa ja sen kohdentaminen todellisiin tarpeisiin vaikeaa. Niissäkin tapauksissa, joissa tavara-avusta olisi todellista hyötyä – sairaalan tekniset laitteet jne. – ongelmana on Venäjän toivoton tullisysteemi ja viime kädessä laitteiden vaatiman huollon vaikeus tai mahdottomuus. Pienikin vika tekee ne käyttökelvottomiksi huollon puuttuessa.
Seuran alullepanemia ja tukemia koulutuskohteita
ovat seuraavat jo toteutetut hankkeet:
Kalevalan ortodoksisen Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkon rakentamisen yhteydessä järjestettiin uhtualaisille nuorille 6 kk:n rakentamisen peruskurssi yhdessä Kainuun T&E keskuksen ja Kalajoen käsi- ja pienteollisuusoppilaitoksen kanssa. Oppilaita oli 12 henkeä. Kirkko valmistui opinnäytetyönä. Pääosa materiaaleista tuli Uhtualta ja Karjalasta ja työn tekivät kokonaan koulutusprojektin oppilaat. Ainoastaan työnjohtaja oli Suomesta.
Aloitteen kirkon rakentamisesta teki Uhtua-Seuran perustajajäsen, VR:n silloinen varapääjohtaja Panu Haapala, joka ensi käynneillään isänsä kotiseudulla näki sen hengellisen tyhjiön, johon kansa oli joutunut. Hänen johdollaan Uhtua-Seuran edustajat kävivät Petroskoissa Karjalan metropoliitan luona neuvottelemassa kirkon rakentamisesta ja ortodoksisen, karjalan perinteisen hengellisen työn aloittamisesta. Karjalan kirkon johto oli aloitteelle hyvin myönteinen ja tällä hetkellä seurakuntatyö on vireää kyvykkään karjalan kielen taitoisen papin johdolla.
Rakentamisen koulutusprojektin osuus rahoitettiin pääosin edesmenneen Panu Haapalan muistorahastosta ja Karjalan Sivistysseuran järjestämän kansalaiskeräyksen turvin.
 Kirkonrakentaja muistelee (PDF)
Toisena rakennuskoulutuskohteena valmistui Uhtualle lastenneuvola, joka tehtiin samalla periaatteella kuin kirkkokin; rakennustyön tekivät koulutettavat nuoret ja rakennusmateriaalit tulivat Karjalasta. Koulutusprojektin kustannukset maksoi pääosin EU:n Tacis-projekti. Mainittakoon, että EU:n projektitarkastajien suorittamassa tarkastuksessa tämä kohde sai parhaat mahdolliset arvosanat sekä toteutuksen että projektihallinnon osalta.
Seuraavana Uhtuan Mallin kohteena oli Kalevalan synnytyssairaala, joka toteutettiin yhteistyössä Kalevalan piirihallinnon ja Karjalan tasavallan terveyshallinnon kanssa. Päärahoittajana oli Karjalan tasavalta. Uhtua-Seura oli mukana koulutusprojektin rahoituksen hankkimisessa Suomesta. Rahoittajina projektilla olivat mm. Suomen opetushallitus, Suomen työministeriö, Kainuun T&E keskus, Suomussalmen kunta, Suomen punainen risti, SAK, STTK ja Akava, Suomalainen lääkäriseura Duodecim ja tavaralahjoituksin useat suomalaiset yritykset. Ensimmäinen uhtualaislapsi syntyi sairaalassa vuoden 2002 lopulla.
Uhtualle rakennettiin vuonna 2003 Uhtua-Seuran paikallisen sisarseuran, Uhut-seuran seurantalon ensimmäinen rakennusvaihe. Siinä on varattu tilat vapaaehtoiselle kansalaistoiminnalle, jota Uhut-seura paikkakunnalla virittää. Seuratalon rakennuskoulutusrahoituksesta merkittävä osa tuli Suomen ulkoministeriön lähialuetukivaroista. Projektin Suomesta hankittavan omarahoitusosuuden Uhtua-Seura keräsi jäsenkunnaltaan vapaaehtoisin tukimaksuin.
Eri syistä talon käyttöönotto viivästyi, mutta nyt se on aktiivisessa ja tarkoituksenmukaisessa käytössä, mikä on suuresti Uhut-seuran nykyisen kyvykkään ja aktiivisen toiminnan ansiota.
Uhtua-Seuran tavoitteisiin on alusta lähtien kuulunut karjalan kielen elvyttäminen lasten ja nuorten keskuudessa. Oma kieli on ehkä tärkein tekijä ihmisen identiteetin syntymisessä. Vaikka karjalan kieli onkin säilynyt vanhemman väestön keskuudessa, venäjän kielen vaikutus on ollut niin musertava, että nuorilta ja lapsilta sen taito on unohtunut.
Seuran aloitteesta Uhtualle perustettiin vuonna 2000 lastentarha, joka toimii ns. kielipesämenetelmällä, josta on saatu hyviä kokemuksia useiden alkuperäiskansojen kielen säilyttämisessä ja elvyttämisessä niin Uuden Seelannin maorien kuin Suomen saamelaistenkin keskuudessa. Kielipesän perusajatus on se, että alle kouluikäisille lapsille puhutaan lastentarhassa vain karjalaa. Lapset ovat pääosin perheistä, joissa ainakin isovanhemmat myös kotona puhuvat karjalan kieltä. Ensimmäistä kielipesää tuki taloudellisesti lähinnä Karjalan Sivistysseura ja toisen, vuonna 2002 aloittaneen kielipesäryhmän ylläpitoon Uhtua-Seura sai kolmivuotisen apurahan Suomen Kulttuurirahastolta. Vuonna 2006 kielipesät yhdistettiin yhdeksi karjalan kieliseksi lastentarhaksi, joka toimii kielipesän periaattein. Tarha sai Kalevalan piirihallinnolta hyvän kiinteistön käyttöönsä Uhtuan keskeisimmäältä paikalta ortodoksikirkon vierestä. Tarhassa on yhteensä n. 40 lasta ja Suomen Uhtua Seuran tuki toiminnalle muodostuu opettajien koulutuksesta. Tällä hetkellä varoja on toiminnan tukemiseen vuoden 2008 maaliskuuhun asti.
Uhtua-Seuran tarkoitus on voimavarojensa puitteissa:
• Jatkaa lasten kielipesätoimintaa ja laajentaa sitä Vienassa oleviin vahvasti karjalan kielisiin Jyskyjärven ja Vuokkiniemen kyliin. Tavoitteena on karjalan kielisen lastentarhatoiminnan siirtäminen Kalevalan piirihallinnon vastuulle niin pian kuin se on mahdollista.
• Saada kouluihin riittävä karjalan kielen opetus esimerkiksi siten, että joitakin aineita opetettaisiin erillisissä karjalan kielisissä ryhmissä. Asiasta on käyty alustavia keskusteluja piirin kouluviranomaisten kanssa.
• Virittää Uhut-seuran kanssa nuorten ja lasten harrastetoimintaa. Neuvostoliiton kaaduttua aikaisempi pioneeritoiminta ja muu organisoitu nuorisotoiminta on loppunut eikä uutta ole tullut tilalle.
Urheiluseuratoiminta tai jopa partiotoiminta saattaisivat kiinnostaa nuoria ja luoda pohjaa terveille harrastuksille.
• Pyrkiä kehittämään organisoitua nuorisovaihtoa suomalaisten ja karjalan kielisten nuorten kesken.
• Tukea edelleen Uhtualla toimivaa karjalan kielistä harrasteteatteria ja Kalevalan kansanteatteria.
• Tukea henkisesti ja koulutuksellisesti terveen pienyritystoiminnan syntymistä paikkakunnalla lähinnä matkailupalvelujen ja käsityöelinkeinojen alalla.
Kokemuksemme on osoittanut, että on paljon helpompaa saada rahoitusta lyhytjänteisiin projekteihin kuin pitkäjänteiseen työhön, jonka tulokset näkyvät ehkä vasta kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Seuramme tarvitsee sellaisia yhteistyökumppaneita niin Karjalassa kuin Suomessakin, jotka ovat valmiit sitoutumaan oikeaksi kokemiinsa tavoitteisiin.
Lahjoitukset
Uhtua-Seura on aatteellinen, mutta poliittisesti sitoutumaton
ja voittoa tavoittelematon seura, joka vaalii vienankarjalaista
kulttuuria ja perinteitä sekä kaikin tavoin edistää Uhtuan seudun
väestön henkistä, yhteiskunnallista ja taloudellista hyvinvointia.
Uhtua-Seura ottaa vastaan lahjoituksia.
Kiitos tuesta!
Tapahtumakalenteri
Tammikuu
Kalevala (Uhtua)
- Uhut-seuran kilpailujen julistaminen: Kalevalan 175-vuotisjuhlan ja Karjalan tasavallan 90-vuotisjuhlan merkeissä
Helmikuu
28.02., Helsinki
Kalevala pruasniekka, Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus
klo 12.00
- ohjelmaa koko perheelle, vapaa pääsy
- kantele- ja lauluesityksiä
- lasten piirustuskilpaulu, päivän teemaan sovitettuna
- kirjamyyntiä
klo 13.00
- paneelikeskustelu; aiheina Kalevala. kielipesät, karjalan kielen tilanne
klo 17.00
Kalevalan Kansanteatterin teatteriesitys (12 henkilöä Uhtualta)
klo 21.00
- Santtu Karhu & Talvisovat -bändi esiintyy Nosturin alaravintolassa
(liput 5,-/sisään + 2,-/ narikka)
Lisätietoja: www.karjalansivistysseura.fi
Maaliskuu
Kalevala (Uhtua)
- Uhut-seuran vuosikokous
Huhtikuu
10.04., Kuopio
Karjalan Sivistysseuran Heimopäivät
- kyykkäottelu
- Karjalan Sivistysseura ry:n 104. Vuosikokous
- Pohjois-Viena seuran tapaaminen
- Uhtua-Seuran vuosikokous
- Vuokkiniemi-seura ry:n vuosikokous
- muiden sukuseurojen tapaamiset
- tee- ja tarinailta
- Heimoviikonlopun tilaisuudet ovat kaikille karjalalaisille ja karjalaisuudesta kiinnostuneille avoimia ja maksuttomia.
- Majoituspaikkoja on varattu paikallisista hotelleista.
Lisätietoja: www.karjalansivistysseura.fi
11.04., Kuopio
Karjalan Sivistysseuran Heimopäivät
- heimomurkina
- karjalainen heimojuhla, monipuolista ohjelmaa; laulu- ja tanssiryhmä Uhtualta,
juhlaesitelmä kielentutkija FM Annika Pasanen
18.04., Kalevala (Uhtua)
Kalevalan kulttuuritalo
klo 14.00
Juhlakerähmö ja karjalaispruasniekka:
- Uhtua-seuran 20-vuotisjuhla
- Uhut-seuran 10-vuotisjuhla
Toukokuu
09.05., Kalevalan piirin kaikissa kylissä
- Voiton päivä 65-vuotisjuhlan merkeissä
Kesäkuu
12.06. Kalevala (Uhtua)
- Karjalan tasavallan 90-vuotispäivän juhlatilaisuudet, mm. Uhutseuran julistaman kilpailun yhteenvedot.
- Perinteinen Uhtuan karjalaisten pruasniekka/kesäjuhla, iso läpi yön kestävä tapahtuma Runolaulajien niemessä.
27.06., Luusalmi
- Luusalmen kisat -pruasniekka Luusalmen kylässä
Heinäkuu
04.07., Borovoi
- Borovoin kyläjuhla
03.- 04.07., Kalevala (Uhtua)
- Sommelo-festivaali Uhtualla
04.-09.07., Kalevala (Uhtua)
- Karjalan kielen (vienan) ja kulttuurin kurssi. Lisätietoja www.karjalansivistysseura.fi
05.07., Haikola
- Sommelo-festivaali Haikolassa
11.07., Haikola
- Karjalan kansankirjailijan Ortjo Stepanovin juhla
12.07., Kalevala (Uhtua)
- Uhtuan ortodoksikirkon Petrun päivä, Kalevala-asutuksen päivä
Elokuu
08.08., Vuonninen
- Marja Makovei -pruasniekka Vuonnisen kylässä
28.08., Jyskyjärvi
- Perinteinen kesäjuhla Jyskyjärvessä, kylän 485 –vuotispäivän merkeissä
Yhteystiedot
Jorma Elo, puheenjohtaja
- Eura
Juhani Huida, jäsen
- Kokemäki
Erkki Mitro, jäsen
- Espoo
Jarmo Rantanen, jäsen
- Kokemäki
Hannu Raulo, jäsen
- Helsinki
Salme Syri, jäsen
- Konnevesi
Palaute / yhteydenotto
|
|
|
|
