Ajankohtaista

13.01.2019      Nyt on aika muistella

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran muistitietokeruu 1.12.2018–30.6.2019 – osallistu!!
Mikä on karjalaisten omakuva 2000-luvulla? Ovatko karjalaiset yhä yhteisöllisiä? Millaista on kaupunkikarjalaisuus? Miten siirtolaisuuden, pakolaisuuden ja evakkouden kokemukset vaikuttavat karjalaisuudessa – vai vaikuttavatko?
Keruussa pyritään tavoittamaan karjalaisia, jotka ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai evakkoina sekä heidän jälkeläisiään ja Venäjällä asuvia sukulaisiaan.
Lisää tietoa keruusta SKS:n nettisivuilta, josta löytyy myös sähköinen lomake, jolle muistojaan voi kirjata.
Keruun järjestävät SKS, Karjalan Sivistysseura, Urbaani karjalaisuus -hanke sekä Tunnustuksia: Pakolaisuuden hankalat historiat ja muistamisen kulttuurit -hanke.
Lisätietoja:
SKS:n arkisto, puh. 0201 131 240, This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.

 

16.12.2018     Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2019

Joulutervehdys2018

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

02.12.2018     Kevään 2019 karjalan kielen jatkokurssi Helsingissä

(Taso A2.2–B1.1.)    Kielioppikirjoja

15.1.–9.4.2019, joka tiistai klo 17:00-18.30
Kurssi on tarkoitettu karjalan kielen alkeet osaaville, mutta tervetulleita ovat myös kaikki karjalan kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet.  Jatketaan vienankarjalan opiskelua ja karjalaiseen kulttuuriin tutustumista. Kurssilla luetaan tekstejä, tehdään harjoituksia, keskustellaan.  Samalla aktivoidaan ja laajennetaan sanavarastoa. Mukana myös kuvia Karjalasta ja karjalaista musiikkia.                                                                                                                                         

Kurssimaksu: 73 €

Oppikirja: Pekka Zaikov: Karjalan kielen kielioppi

Opettaja: Ekaterina Kuzmina, FM 

Kurssipaikka: Kalliolan kansalaisopisto, Sturenkatu 11, 00510 Helsinki

Ilmoittautuminen viimeistään 7.1.2019, www.kalliola.fi

UHTUA-SEURA ry

 

20.10.2018       Hyvää Sukukansapäivää

Sukukansapäivien edeltäjinä pidetään 1920- ja 1930-luvuilla vuorotellen Suomessa, Virossa ja Unkarissa järjestettyjä suomalais-ugrilaisia kulttuurikokouksia. Neljäs kokous pidettiin Helsingissä kesäkuussa 1931. Kongressiin osallistui 600 virolaista, 375 unkarilaista, 8 liiviläistä, 1 komilainen ja 118 inkeriläistä. Osanottajia oli yhteensä 2047. Tässä kokouksessa päätettiin, että heimopäivää, nyk. sukukansapäivää, ryhdyttäisiin viettämään vuosittain aina lokakuun kolmantena lauantaina.
(Sukukansapäivien satoa. Kirjoituksia ja puheenvuoroja suomalais-ugrilaisuudesta. Toim. Marja Lappalainen. Castrenianumin toimitteita 57).

M012 HK19670603 4640

 

 

 

 

 

 





Kuvassa IV suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi Helsingissä, tilaisuus Kaartin maneesissa. Kuv. Pietinen 1931.  Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Pietisen kokoelma.

Tapahtumakalenteristamme näet sinua lähellä järjestettäviä Sukukansapäivien -tapahtumia - klikkaa ja katso tästä

 

 
05.10.2018     Pekka Vaaran uutuuskirja: Viena 1918 – kun maailmansota tuli Karjalaan on mielenkiintoinen
ja hyvä perusteos, jokaiselle sukujuuriltaan Vienan Karjalasta olevalle

”A olkoon meillä isäntä Venäjä, Englanti tai Suomi kun myö vaan saamma olla rauhassa.”
Syrjäinen Vienan Karjala nousi maailmanpolitiikan näyttämölle ensimmäisen maailmansodan viimeisenä vuonna 1918. Seudulla toimi niin länsivaltojen kuin eri värejä tunnustavien suomalaisten ja venäläistenkin joukkoja. Kaiken keskellä vienalaiset koettivat selviytyä parhaansa mukaan.
Sota tuli Vienaan monesta suunnasta. Suomalaiset perustivat punakaartin Muurmannin rautatielle ja päättivät avata uuden rintaman Suomen sisällissotaan. Valkoiset heimosoturit lähtivät liittämään Itä-Karjalaa Suomeen. Britit liittolaisineen nousivat maihin Muurmanskissa ja etenivät rautatietä pitkin etelään. He yhdistivät voimansa punaisten suomalaisten ja kansallismielisten vienankarjalaisten kanssa, ja nämä ajoivat heimosoturit rajan taakse. Venäläisten puna-armeija eteni pohjoiseen ja törmäsi britteihin. Vuoden lopulla saivat valkoiset venäläiset joukkonsa järjestykseen ja Venäjän sisällissota ulottui Karjalaan.
Viena 1918 – kun maailmansota tuli Karjalaan kokoaa levottoman vuoden tapahtumat paikallisessa ja valtiollisessa politiikassa, maailmansodan loppuvaiheen suurvaltastrategioissa ja Vienan salokylien ihmisten mielissä.
Pekka Vaara on tutkinut vuosikymmenien ajan vienalaisten historiaa ja perehtynyt aiheeseen lukuisilla matkoilla Vienan kyliin. Hän toimii rajan yli kulttuurityötä tekevässä Karjalan Sivistysseurassa, ja hänen sukujuurensa ovat Uhtualla Vienan Karjalassa.

Viena 1918 kirja

Kirjaa myy: Karjalan Sivistysseura ry ja hyvin varustetut kirjakaupat kautta maan